Camarguen hevosia oliivilehdossa sekä visiitti Saintes-Maries-de-la Merin rantakaupunkiin ovat tämän reissutarinan aiheena. Kuten jo aikaisemmassa postauksessa kerroinkin, Kristina Cruisesin Rhônejoen risteily – Provence&Camargue oli sekä kaikille yhteisiä, CroisiEuropen (laivayhtiö) organisoimia retkiä sekä lisämaksullinen retkipaketti. Tämä retki oli kaikille halukkaille laivan matkustajille yhteinen retki.
Camarguen hevosia ja mustia härkiä
Pääsimme vierailemaan Mas de Layalle-farmille, jossa kasvatetaan sekä camarguen hevosia että mustia taisteluhärkiä. Farmikokonaisuuteen kuuluu myös hotelli&ravintola sekä erilaiset hevosten kanssa tapahtuvat aktiviteetit.
Miten ranskalainen härkätaistelu eroaa espanjalaisesta härkätaistelusta?
Lyhyesti sanottuna, ne ovat kaksi ihan eri asiaa. Espanjalaisessa versiossa härkä tapetaan, ranskalaisessa ei. Ylläolevissa kuvissa on lauma mustia camarguehärkiä. Sieltä härkien joukosta ratsukko erottaa sen härän, joka pääsee taisteluun. Taisteluhärän sarvien väliin kiinnitetään ruusuke, jonka härkätaistelija yrittää ottaa sarvista pois metallisella koukulla.
Ranskalainen härkätaistelu on näyttävä tapahtuma kulkueineen, tapahtuman tähtiä ovat härät. Alueellisesti ranskalainen härkätaistelu sijoittuu hyvin pienelle alueelle Etelä-Ranskaan, kysymyksessä on paikallinen perinne. Hevosten kasvattajat eli gardistit ovat erittäin arvostettuja, heidät tunnetaan myös nimellä Rivieran cowboyt.
Moninkertaisesti palkittu oliivitila Moulin de la Coquille
Samalla retkellä saimme tutustua moninkertaisesti vuoden 2022 NYIOOC World Olive Oil Competition (the best of the best, oliiviöljyjen ”rankingkisat”) palkittuun Moulin de la Coquille oliivitilaan.
Siellä oliivipuiden keskellä, tuotantolaitoksessa, erimakuisia oliiviöljyjä ja tapenadeja maistellessa, ajatuksissani löysin itseni oman kaupan (kauppa, jossa pääsääntöisesti teen ruokaostokset) ruokaöljyhyllyn äärestä. Meillä tavallisilla kuluttajilla, jotka olemme tottuneet ottamaan sen yhden tietyn oliiviöljypullon sieltä hyllystä, on vain kalpea aavistus siitä, mitä kaikkea laadukas ja palkittu oliiviöljy on.
Moulin de la Coquille sijaitsee Vallée des Bauxin sydämessä, Fontvieillen ja les Baux de Provencen keskellä. Joku ehkä kysyy, oliko niitä camarguen hevosia oliivilehdossa. Ei ollut, sen sijaan oliivipuita on tilalla 28 hehtaaria. Tilalla kasvatettavat oliivilajikkeet ovat Aglandau, Grossane, Salonenque, Verdale sekä Picholine.
Näitä lajikkeita yhdistelemällä Moulin de la Coquille on luonut omat ainutlaatuiset, palkitut tuotteet. Erityisen mielenkiintoista oli saada tutustua oliivien jalostusprosessiin sekä tarvittaviin laitteisiin. Oliivin matka sieltä puusta valmiiksi tuoteeksi pulloon, siinä on monta eri vaihetta.
Tämä retki avasi silmäni yhden asian suhteen. Miksi ihmeessä emme (mieheni ja minä) käytä omassa taloudessa tapenadea? Saimme maistaa ohuita korppuviipaleita, joiden päälle oli sivelty eri makuisia tapenadeja. Siis niin hyvää, vei kielen mennessään. Tätä täytyy kokeilla vaikka valmistaa ihan itse, löysin jo hyvän reseptinkin.
Luonnollisesti Moulin de la Coquillen tilalla on myös tehtaanmyymälä. Kaupan alan ihmisenä huomioni kiinnittyy usein esillepanoihin, myymälän siisteyteen jne.. Mihinkäs kissa karvoistaan pääsee…Minun silmiä hiveli oliiviöljypullojen esillepano väreittäin. Se, että esillepanoihin panostetaan, houkuttelee ostamaan samoin oli ”viiniteemapuistossa” Hameau Duboeufissa.
Rantakaupunki Saintes-Maries-de-la-Mer
Saintes-Maries-de-la-Merissä elää vahvana ranskalaisen härkätaistelun perinne. Kaupungissa järjestetään härkätaisteluja ja silloin tämä liikennemerkki on aiheellinen. Nimittäin tapahtumassa härät ovat irti ja juoksevat pitkin kaupungin katuja ”varikkoalueelta” kohti taisteluareenaa. Eikä tässä vielä kaikki. Härät eivät ole yksin siellä kaduilla, vaan nuoret miehet juoksevat härkien kanssa kilpaa areenaa kohti.
Saintes-Maries-de-la-Mer Pyhät Mariat, jotka meri meille antoi
Tarinan mukaan kauan kauan sitten kolme Maria-nimistä naista tulivat mereltä ja astuivat maihin juuri tähän kolkkaan Ranskaa. Kaupunki on saanut nimensäkin tämän tarinan mukaan. Saintes-Maries-de-la-Mer tarkoittaa suomeksi meren Pyhät Mariat.
Ylläolevassa patsaassa on kolmesta Mariasta kaksi: Maria Salome ja Maria Jacobe. Paikkakunnan linnoitettu kirkko on alunperin rakennettu suojelemaan näiden Marioiden pyhäinjäännöksiä sekä tietysti myös paikallisia asukkaita.
Kirkon kryptassa oli odottomaton näky, tummaihoisen naisen patsas puettuna kimaltaviin kankaisiin ja nauhoihin. Kryptassa oli myös todella kuuma, siellä oli alttari ja monenlaisia kynttilätelineitä ja luonnollisesti paljon kynttilöitä palamassa.
Legenda kertoo, että Pyhä Saara oli samassa laivassa kuin nämä Pyhät Mariat. Saara oli yhden Marian palvelija ja astui Ranskan maaperälle yhdessä emäntänsä kanssa.
Saintes-Maries-de-la-Mer on tunnettu pyhiinvaelluskohde. Pari kertaa vuodessa, toukokuussa ja lokakuussa, kaupunkiin saapuu paljon pyhiinvaeltajia kunnioittamaan Marioiden muistoa. Toukokuun pyhiinvaelluksessa on mukana myös suuri joukko romaneja sekä Länsi-Euroopan kiertolaiskansaa, sillä Pyhä Saara on heidän suojeluspyhimyksensä.
Kryptan tukalan kuumasta tilasta olikin mukava suunnata kohti rantaa. Voi että, jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin mennyt uimaan. Kävin kuitenkin kokeilemassa veden lämpötilaa, Välimeren rannalla kun kerran olimme. Lämmintä oli.
Saintes-Maries-de-la-Mer sekä koko suistoalue on todella kaunista. Jos olet liikkeellä sillä suunnalla, mene käymään ja ihastu.
Postaus Camarguen hevosia oliivilehdossa on viimeinen retkikuvaus. Seuraavassa tarinassa olenkin jo Gaalaillallisella kotiinlähdön tunnelmissa.
Tämä elokuinen sunnuntai valkenee aurinkoisena ja lämpimänä. Nautitaan tästä loppukesästä,
Päivi
Enpä tiennyt, että Rasnkassakin on härkätaisteluja, luulin, että se olisi puhtaasti espanjalainen juttu. Olisi muuten joskus itsekin kiinnostavaa päästä tutustumaan oliivitilaan, meillä ei muita öljyjä kotona käytetäkään.
En itsekään tiennyt ranskalaisen härkätaistelun olemassaolosta. Alueellisesti ranskalainen härkätaistelu rajoittuu pienelle alueelle, ehkäpä siksi sitä ei niin yleisesti tunneta. Oliiviöljytila oli myös mielenkiintoinen. Kuten postauksessa toteankin, suomalaisen ruokakaupan hyllyllä on vain aavistus siitä, millaisia öljyjä on olemassa. Kiitos kommentista ja mukavaa uutta viikoa!
Saintes-Maries-de-la-Mer kuulostaa viehättävältä paikalta, piti ihan googlata sen sijainti. Camarque on ollut pitkäaikainen haave, lähinnä hevosten suhteen ja jokunen vuosi pääsin pikaisesti piipahtamaan siellä. Itsellä oli valinnan vaikeus kylien suhteen ja totesin tuolloin, että Ranskan rannikko Marseillesta länteen vaikuttaa yhtä mielenkiintoiselta, kuin Rivieiran rannikkokaupungit itäpuolella.
Siellä oli todellakin niin kaunista. Aina tuli näkyviin kauniita paikkoja, kyliä. Voi että, kun joskus pääsisi kiireettömästi roadtripille vain kiertelemään paikasta toiseen. Mukava, että löysit blogiini. Kiitos kommentista, leppoisaa syksyn alkua.