Bangkokin kuuluisa yöelämä
Havaintoja ja tunnelmia Bangkokista ensikertalaisen silmin, yöelämä. Tästä asiasta täytyy tehdä tunnustus: tällä reissulla emme käyneet ollenkaan tutustumassa yöelämään. Omalla kohdalla yöelämässä kiitäminen ei ole koskaan ollut tärkeää. Toisaalta ajattelin, etten pystyisi nauttimaan yöelämästä. Olen liian realisti, olisin ajatellut puolipukeisia tanssityttöjä nähdessäni, että tämäkin kaunis tyttö elättää koko maaseudulla köyhissä oloissa elävän perheessä yöelämässä ansaituilla rahoilla. Lisäksi joku manageri/ravintolan omistaja vetää siitäkin ansiosta rahaa omaan taskuun.
Tuktuk-kuskit huomaavat ensikertalaisen heti
Mekin lankesimme tuktuk-kuskin ansaan heti ensimmäisenä päivänä. Tuktuk-kuskeilla on pettämätön kyky havaita, kuka on ensikertalainen Bangkokissa. Tuskin olimme astuneet hotellin ovesta ulos, kun ensimmäinen tuktuk kurvasi paikalle. Hänellä oli kartta Bangkokin kuuluisista nähtävyyksistä, luonnollisesti hän lupasi näyttää meille kaikki kohteet sopivaan hintaan. Kun hinta oli neuvoteltu, hyppäsimme tuktukiin ja matka saattoi alkaa.
Pakko sanoa, että minua pelotti olla kyydissä. Tuktuk puikkelehtii muun liikenteen seassa melko kovaa vauhtia tyyliin ”mutkat suoriksi”, turvavöistä ei ole tietoakaan. Koska liikenneruuhkat ovat melkoiset, minua hieman häiritsi runsaat pakokaasut, jotka esteettömästi tulevat tuktukin kyydissä olevien hengitykseen.
Muutaman Bangkokin keskustassa olevan must-kohteen esiteltyään kuski suuntasi tuktukin etenemään kohti Chao Phraya-joen rantaa. Yhtäkkiä huomasimme olevamme pitkähäntäveneiden lähtöpisteessä. Siellä rahastaja alkoi esitellä ”risteilyvaihtoehtoja”.
Me olimme olleet siinä luulossa, että kaikki tuktuk-kuskin kartasta näyttämät kohteet kuuluivat hänen kanssaan neuvoteltuun hintaan. Mutta näin ei ollutkaan. Pitkähäntävenekuski halusi omat rahat. Aikamme siinä käytiin hintaneuvotteluja ja päädyttiin ehkä yllättävään ratkaisuun. Me päätimme, että emme lähde mihinkään pitkähäntäveneellä, emmekä myöskään jatka matkaa samalla tuktukilla. Alkoi ärsyttämään tuktuk-kuskin ja pitkähäntäveneen omistajan keskinäinen diili ja selkeä turistin vedätys.
Sekä tuktuk-kuski, että pitkähäntäveneen omistaja jäivät hieman ällistyineinä ihmettelemään tilannetta, kun lähdimme kävelemään pois. Ehkä heille ei kovin usein sanota EI, sen sijaan turistit maksavat kiltisti sen mitä pyydetään.
Ei aavistustakaan, missä olimme – ei muuta tietoa, kuin että joen rannalla. Lähdimme kävelemään siihen suuntaan, mistä olimme tulleet. Puhelimen netti ei toiminut, eikä matkaopaskirjan kartasta ollut apuja. Katujen nimet on rakennuksissa merkitty thain kielellä. Aikamme käveltyämme huomasimme tuktuk-kuskin, jonka kanssa neuvottelimme tiukan hinnan ja suunnan. Ainoastaan meidän hotellille, eikä minnekään muualle.
Kokemus tämäkin, sen koommin emme käyttäneet tuktukia vaan siirryimme käyttämään SkyTrainia ja Chao Phrayan turistiveneitä. Esimerkiksi Wat Aruniin pääsee helposti näillä julkisilla kulkuneuvoilla.
Ruokaa ja juomaa
Hotellilla meillä oli todella runsas aamiainen, joten tavaksi muodostui syödä päivän pääateria vasta illalla. Syötävää on tarjolla joka paikassa; katujen varrella, lukuisissa ravintoloissa ja ostoskeskusten ruokatoreilla.
Katukeittöstä emme syöneet kertaakaan, hygieniataso on ihan olematon. Käytännössä sitä ei ole. Kerran kävimme paikallisessa pienessä perusravintolassa. Ruoka oli todella hyvää, annos riittävä. Kun menin vessaan, ns. keittiön puolelle, se mitä siellä oli… onneksi en käynyt vessassa ennen ruokailua. Nimittäin en ehkä olisi ruokaillut siinä ravintolassa, jos olisin ennen ruoan tilaamista nähnyt keittiön.
Tiskauksen hygienia hieman laittoi miettimään. Vessan ovi on miltei puuritilän vieressä. Vessan ovi ja oven karmit eivät oikein kohdanneet toisiaan, ovi vinksotti ja siinä asioita toimittaessa pystyi molemmin puolin miltei esteettömästi näkemään ja kuulemaan kaiken.
Tästä kaikesta huolimatta söin alla näkyvän herkullisen kana-riisiannoksen ja hyvää oli eikä tullut vatsatautia.
Omassa hotellissamme oli tasokkaat ravintolat. Yhtenä iltana juhlistimme parisuhteemme tärkeää päivämäärää nauttimalla illallisen hotellimme näköalaravintolassa, Red Sky Restaurantissa. Katso tästä upeat kuvat ravintolasta. Koko reissun aterioiden hinnat vaihtelivat asteikolla muutama euro … muutama kymppi…/ henkilö. Kallein oli Red Sky Restaurantin menu, 110 euroa/hlö, juomana kivennäisvesi.
Meidän vakiopaikaksi muodostui hotellin vieressä olevan CentralWOrld -ostoskeskuksen 7:ssä kerroksessa sijaitseva Food Court. Alueella on paljon ravintoloita ja kahviloita. Ensimmäistä kertaa ruokaa ostaessa tapahtui pieni hämmennys.
Ravintolan kassa ei huolinut maksukorttia. Kassahenkilö kertoi meille huonolla englannillaan, että meidän täytyy lunastaa ravintola-alueelle oma maksukortti. Ravintolakerroksessa on useita erillisiä kassapisteitä, joissa pystyy latamaan koko ravintolakerrokseen sopivan maksukortin. Eli käytännössä omalta kortilta siirretään rahaa ravintoloiden maksukortille, jolla voi maksaa kaikissa alueen ravintoloissa.
Itsekin kaupan alalla olevana kiinnitin huomion myös siihen, että paikalliset maksoivat ostoksensa puhelimella QR-koodilla. Kassan vieressä oli laite, jolla maksu hoitui. QR-koodilla maksaminen on ehkä tulevaisuuden maksutapa Suomessakin.
Alkoholin myynnin aikarajoitukset
Samassa 7:ssä kerroksessa, Food Courtin ohella, on todella upea ja laajat valikoimat omaava ruokakauppa. Lisäksi siellä on pieni nurkkaus, jossa myydään alkoholijuomia, lähinnä olutta ja erilaisia votkasekoituksia. Yllättäen kaupan hyllyltä löytyi myös Hartwallin lonkeroa, tosin kymmenkertaiseen hintaan verrattuna paikallisiin oluisiin.
Alkoholin myynnissä oli outo aikarajoitus. Alkoholia voi ostaa ainoastaan klo 11-14 välillä sekä klo 17.00 alkaen puoleen yöhön saakka. Eli keskellä päivää klo 14-17 alkoholia ei myydä.
Ostoskeskuksissa on myös erillisiä alkoholiliikkeitä, joissa oli myynnissä vahvempia juomia. Myös näissä liikkeissä on myyntiaikarajoitus.
Havaintoja ja tunnelmia Bangkokista ensikertalaisen silmin
Liikenneruuhkat
Autojen ja varsinkin mopojen määrä on ällistyttävä. Ruuhkat ovat valtavat, autojonoille ei näy loppua. Ruuhkien vuoksi paikalliset liikkuvat paljon vesitse, kanaaleja ja Chao Phraya-jokea pitkin. Kiinnitin huomiota siihen, että vaikka autoja oli todella paljon, mitään räikeää kiilailua en nähnyt, torvet eivät soineet. Toki jokainen yrittää mennä heti sopivaan rakoon jonossa, mutta kaikki tuntui menevän sopuisasti. Kaduilla näki myös paljon poliiseja ohjaamassa liikennettä.
Suomalaisena tottumista vaati myös Thaimaan vasemmanpuoleinen liikenne. Autot tulivatkin ”väärästä” suunnasta. Jalankulkijallakin oli oppimista, onneksi emme itse lähteneet liikenteen joukkoon esimerkiksi skootterilla. Se olisi ollut hengenvaarallista.
Moottoriajoneuvojen runsaus saa aikaan saastuneen ilman. Heti ensimmäisenä päivänä ihmettelin kaupungin päällä olevaa saastepilveä. Sinistä taivasta ei juuri näkynyt. Nyt jälkeenpäin luin netistä, että juuri meidän reissumme aikana saastesumut ovat olleet pahimmat.
Itselläni saasteinen ilma ei aiheuttanut mitään sen kummempaa. Henkilöille, joilla on esimerkiksi astma, ilman saasteisuus voi aiheuttaa ongelmia.
Saasteongelma avasi silmät sen suhteen, kuinka onnekkaita me täällä Suomessa olemme, kun saamme nauttia puhtaasta ilmasta ja luonnosta.
Ihmiset
Bangkokissa on valtavasti ihmisiä, suur-Bangkokin alueella noin 10 miljoonaa. Jos et tykkää ruuhkista, ihmispaljoudesta joka paikassa, silloin kannattaa harkita, onko Bangkok sinulle sopiva kohde.
Ihmisten ystävällisyys on hämmästyttävää. Vaikka olisi minkälainen ruuhka, jono tms., kukaan ei kiilaa, käyttäydy huonosti tai ole töykeä. Matkustimme täpötäydessä Bangkokin kaupunkiliikenteen bussissa, siellä kohteliaasti annettiin istumapaikka vanhemmille henkilöille. Käytän paljon myös Oulun busseja ja niissä kukaan ei anna istumapaikkaa.
Reissuilla yksi lempipuuhistani on katsella ihmisiä ja erilaisia pukeutumistyylejä. Bangkokin katumuoti sai minut miltei kiljumaan riemusta, pukeutumistyyli oli huoliteltu ja siisti. Tiukka kaiken paljastava jumppavaatteet joka paikassa -tyyli ei ollut Bangkokissa vallalla. En nähnyt yhtään tiukkoihin jumppavaatteisiin pukeutunutta ihmistä, paitsi siellä missä pitääkin, nimittäin hotellin kuntosalilla.
Shoppailijan taivas
Sitä Bangkok on, shoppailijan taivas, voi vain kysyä itseltään, mahtaako minulla saldo riittää…
Vinkki: MBK Shopping Center on halpakauppojen keskittymä. Ostoskeskuksessa on 2000 myymälää 8:ssa kerroksessa. Minulla tuli mieleen Alanian ostoskadut. Samalla tavalla myös täällä huokuteltiin asiakkaita: Hello Madame, ”Louis Vuitton”, ”Chanel” jne… Taisivat laukut myös olla samaa laatutasoa kuin Alaniassa.
Jos saldoa riittää, ota osoitteeksi Kaakkois-Aasian suurin ostoskeskus Siam Paragon. Myös täältä löytyvät Chanel, Louis Vuitton, Prada, jne. Tosin sillä erotuksella, että näiden liikkeiden ovella on vartijat päästämässä asiakkaat sisään. Voin paljastaa, etten käynyt yhdessäkään näissä merkkiliikkeissä, ihmeissäni katsoin suuren maailman menoa. Esimerkiksi Chanelin liikkeeseen oli jono, josta vartija päästi liikkeen sisälle vain tietyn määrän asiakkaita kerrallaan.
Minun suosikiksi tuli hotellimme vieressä oleva CentralwOrld -ostoskeskus. Siellä olevat liikkeet olivat näiden kahden, MBK:n ja Siam Paragonin, voisiko sanoa välistä. H&M, Tommy Hilfiger, Bershka, Crocs, Lee, Mango, Marimekko…myös CentralwOrldin oma, saman niminen tavaratalo ostoskeskuksen keskellä oli laadukas, hintatasokin oli kohtuullinen.
Yhteenveto havaintoja ja tunnelmia Bangkokista ensikertalaisen silmin
Huolimatta saasteisesta ilmasta, valtavista autojen ja ihmisten ruuhkista… minä ihastuin Bangkokiin. Kaunis kaupunki, jossa on todella paljon koettavaa ja nähtävää, esimerkiksi hurmaava Jim Thompsonin talo. Suomen helmikuun kylmyydessä Bangkokin lämpö, joka päivä 34 astetta, suorastaan helli kehoa ja mieltä. Oli ihanaa olla lämmössä ja auringonvalossa 10 päivän ajan. Bangkokista on myös helppoa lähteä päiväretkille, me kävimme Kwai-joen sillalla.
Kyllä, matkustaisin Bangkokiin uudelleen, jos se olisi mahdollista. Mutta maailma on täynnä mielenkiintoisia kohteita. Saapa nähdä mihin vie seuraavaksi reissunaisen tie.
Oletko sinä käynyt Bangkokissa? Millaiset fiilikset sinulle kaupungista jäi?
Päivi
