Savusaunan lämmitys on mukavaa mökkipuuhaa

Savusaunan lämmitys on mukavaa mökkipuuhaa, näin olen saanut asian kokea. Suomalaisen sielunmaiseman pyhin paikka lienee sauna. Siellä on entisaikoina laitettu lapsia alulle (ehkä vielä nykyäänkin…), synnytty tähän maailmaan, mutta sieltä on myös lähdetty viimeiselle matkalle.

Meillä on mökillä vanha savusauna, mitä kaikkea tämäkin savusauna on vuosien saatossa nähnytkään. Mikä ihana nautinto on päästä savusaunan lempeisiin löylyihin. Ensin työ ja sitten huvit, sanotaan. Ennenkuin  pääsee nauttimaan lempeän pehmeistä löylyistä, savusauna täytyy lämmittää.

Seuraa tunnustus: tosiasiassa olen sivustakatsoja, mieheni hoitaa lämmityksen. Savusaunan lämmitys on taitolaji, jota ei voi opetella kirjoista tai Youtubesta. Oikeat konstit oppii vain tekemällä.

Mikä on savusauna? Yksinkertaistettuna, savusaunassa ei ole savupiippua. Savut jäävät saunaan, josta ne poistuvat räppänän ja oven kautta. Räppänä on lauteen yläpuolella seinässä oleva luukku. Jos saunan lämmittäjä ja savu kulkevat samasta aukosta, kyseessä on savusauna (yksi savusaunan määritelmä).

Savusaunan lämmityksessä on monia koulukuntia

Tämä on minun versioni, kuinka me lämmitämme oman savusaunan.
Erittäin tärkeää on, että lämmittäjä tuntee saunan ja kiukaan – niiden kaikki oikut  perinpohjaisesti. Lämmityspuut valitaan sen mukaan millaiset löylyt halutaan. Lämmityksessä voi käyttää koivua tai leppää, missän tapauksessa ei saa käyttää pihkapuuta. Meillä käytetään koivua.

Millainen on savusaunan kiuas?

Savusaunan kiukaita on varmasti niin monia erilaisia kuin on savusaunan rakentajiakin. Wikipediasta löytyvän määritelmän mukaan ”savusaunan kiuas on tulipesän ympärille ja päälle ladottu kivinen kupu, jonka läpi savukaasut nousevat vapaasti saunatilaan ja samalla kiuaskivet kuumenevat”.

Meillä tulipesän seiniksi on ladottu tiilet. Kiukaan kasassa pysymistä varmistaa kiukaan sisällä ja reunoilla oleva metallikehikko. Kyseessä ei siis ole ”aito” alkuperäinen savukiuas.  Jos näin olisi, kiukaassa ei saisi olla mitään muuta kuin kiviä; ei metallia, ei tiiliä, ei kannatinrautoja.

Mitä suurempi kiuas on suhteessa saunan kokoon, sitä pidempään siellä riittää löylyä.  On myös tärkeää valita oikeanlaiset kiuaskivet. Savusaunan kiuas on kertalämmitteinen, joka tarkoittaa sitä, että puita ei lisätä saunomisen aikana. Huomio! Muista avata räppänä, että savut pääsevät ulos.

Saunan lämmityksen aikana on tärkeää muistaa kohentaa pesää. Sinne ei saa jäädä palamatonta puuta tai kekäleitä. Kun kivet ovat tarpeeksi kuumat, pesä sammunut ja hiillos hiipunut, heitetään häkälöylyt.

Kuinka kauan savusaunan lämmittämiseen menee aikaa? Se riippuu saunan koosta, kiukaan koosta ja siitä, kuinka kauan aiotaan saunoa. Jos esimerkiksi saunojia on useampi erä, silloin saunan lämmittämiseen menee enemmän aikaa, koska kivien täytyy olla todella kuumat.

Miten savusaunassa heitetään löylyä? Missään nimessä EI SAA heittää koko kauhallista kerralla. Vaan ihan vähän, vain tilkka kerrallaan. Jos erehdyt heittämään koko kauhallisen vettä kerralla, tulee lauteilta äkkilähtö.

Meidän savusauna on aika pieni ja yleensä saunomme siellä kahdestaan. Lämmitykseen menee aikaa noin vajaa 3 tuntia.  Saunomiseen menee kokonaisuudessa noin 2 tuntia. Savusauna on sellainen nautinto, että siihen pitää varata aikaa, eikä saa olla kiire mihinkään.

Miten saunan vesihuolto toimii? Siinäkin on olemassa niin monta ratkaisua, kuin on saunojakin. Vesi saadaan saunan vieressä virtaavasta joesta. Meillä on saunan vieressä kota, jossa on muuripata. Siinä vesi lämmitetään. Saunassa on sininen saavi kylmälle vedelle ja punainen kuumalle vedelle. Savusaunassa saunominen ja kylpeminen on hieman alkeellista ”värkkäämistä”, mutta niin mukavaa. Kaikki se touhuaminen vesien, saavien ja vatien kanssa kuuluu asiaan.

Lomareissuvinkki! Jämsään savusaunaan!

Jos haluat tietää enemmän saunoista, Saunologia.fi sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa. Mikäli sinulla ei ole itselläsi käytössä savusaunaa, tiesitkö, että Jämsässä sijaitsevassa Saunakylässä, on mahdollisuus päästä saunomaan savusaunassa. Saunakylässä on yli 20 historiallista savusaunaa.

Saunatunnelman on mielestäni juuri oikealla tavalla tavoittanut Mikko Alatalo laulussaan Kotisaunan lauteilla toisessa säkeistössä. Sanat menevät näin:

”Kotisaunan lauteilla,
kotisaunan lauteilla alaston ihminen on.
Mä maailman miekat
ja panssarit heitin saunan taakse lepikkoon.
Kun pihkaiseen seinään mä selkääni nojaan
ja löyly mua hyväilee,
ei mikään muu näillä turhuuden teillä
paremmaksi mieltä tee.”

Savusaunan lämmitys on mukavaa mökkipuuhaa, ehkä siis arvaatte, mitä meillä juhannuksena mökillä tehdään. Lämmitetään savusauna ja nautitaan. Saunatunnelmista olen kirjoittanut aikaisemminkin, postauksessa Elokuun tunnelmia.

Saunan tuoksun ja lempeiden löylyjen myötä ihanaa juhannuksen aikaa ja taikaa Sinulle!

Päivi